No terve.

Nyt on kyllä niin vitsikäs stoori tulossa, että! Olen nyt nauranut eilisestä asti tälle jutulle ja vieläkin vaan naurattaa . Eli palataampas takaisin tähän Zooskimieheen. Laiteltiin siis viime viikolla edelleen paljon viestejä (yksi päivä taisi paukataa sata rikki) ja ajattelin, että hitto vie, varmastikaan kaikki suuret rakkaustarinat eivät ole syntyneet salamana. Että jos Kuitenkin antaisin vielä mahdollisuuden, kun (kuten aiemmin kirjoitin) hän on Kaikkea sitä, mitä olen etsinyt. Torstai-iltana sitten laitoin viestiä, että menisimmekö vielä kaljalla käymään ennen kuin hän lähtee kahdeksi viikoksi Thaimaahan. No vastaus tulikin aika heti, että kuulostaa hyvältä idealta! Pidin itseäni niin hyvänä ihmisenä, kun vielä sanoin, että hänen tyttärensä tulee luonnollisesti ensin. Sain itseltäni ja kavereiltani hurjasti plussapisteitä aikuismaisesta käytöksestäni kaikin puolin. Myös hän kiitteli, että hienoa, että ymmärrän, kun kaikki eivät aina ymmärrä, että oma lapsi tulee aina ensin.

Noh, tuli perjantai ja hänestä ei kuulunut mitään. Kaverini sanoi, että hän on varmasti nyt tyttönsä kanssa eikä minun kannata hepuloida asialla. Lauantaina alkoi illalla jo vähän sylettämään, kun hänestä ei kuulunut vieläkään mitään. Vielä enemmän syletti, kun koneeseeni iski virus ja koko laitos pamahti sököksi. Sain tehtyä sen takia sitten tikusta asiaa ja laitoin hänelle tekstarin, että toivottelen hänelle hyvää matkaa näin tekstarilla. Hän vastasikin heti ja muutaman viestin jälkeen selvisi, että hän onkin jo Helsingissä ja kavereiden kanssa kaljalla. Noh, otti hieman päähän ja ajattelin, että no empä jää minäkään sitten kotiin.

Nappasin sökön läppärini mukaan (Tomppa lupasi auttaa, Tietenkin) ja lähdin Tompan luokse. Siellä oli myös muita kavereita ja oli tosi mukavaa. Ainiin ja minulla oli uusi, IHANA HIM-paitani päällä . Se on todella ihQue . Noh, ilta oli ihan mukava (ei todellakaan mitään ihmeellistä) paitsi että oli jotenkin ihan tyhjä olo. Vaikka olin todella rakkaiden ystävien kanssa, niin tuli olo, että taidan olla aika valmis jo lähtemään. Ja sitten vaivasi tietenkin myös tämä Zooskimies. Baarissakin kaikki olivat 15 vuotta nuorempia, niin sekään ei juhlatunnelmaa järin kohottanut.

Mutta eilinen oli kyllä aivan helmi . Menin sitten kännykällä nettiin ja vahingossa klikkasin "Friends" -linkkiä ja ensimmäisenä lävähti silmään, että tämä Zooskimies ei olekaan enää single vaan in a relationship . Piti TUIJOTTAA tätä tietoa hetki ja sen jälkeen repesin nauruun ja sitä sitten kestikin varmaan seuraavan tunnin ajan, kun soittelin Tanjalle, Marille ja Tompalle . Voi luoja mikä vedätys! Yksi kappale patologisia valehtelijoita piristää aina päivää . Siis ei voi todellakaan käsittää, miten hulluja ihmisiä sitä maa päällään kantaa. Olen kuitenkin tämän Zooskimiehen FB-kaveri (tai olin) ja voisin julkaista hänen seinällään mitä tahansa. Tiedän hänen sisaruksensa, työpaikkansa, puhelinnumeronsa, tyttärensä jne. ja SILTI tyyppi uskaltaa valehdella silmät ja suut päästään ja näyttäytyä julkisesti treffeillä! Uskomatonta. Että semmonen stoori oli se. Laitoin hänelle vielä tekstarin, että nauran vedet silmissä hänen statukselleen ja että tuo oli tämän vuoden paras vedätys. Kiittelin hyvistä nauruista myös ystävieni puolesta ja toivotin onnea uuden suhteen johdosta. Ja että rehelliseltä pohjalta on hyvä aloittaa . Että olisko nää nettituttavuudet sitten pariks vuodeks taas tässä . Mutta joo, eipähän käy tosiaankaan tylsäksi elämäni minuna. Aina vaan hullummaksi menee.

27 työpäivää jäljellä. Tai 26,5. Ei meillä lasketa. Nyt vain pitäisi pystyä tekemään päätös, että milloin lähden. Ja se on Vaikeaa. Pitääkkö kiinni henkisestä 2kk valmistautumisajasta vai mennäkkö katsomaan rakkaitten ystävien keikkaa jo toukokuun lopulla... Tällä hetkellä taitaa kallistua keikan puolelle. Jospa se 7 vkon "loma" riittäisi. Vai riittääköhän...