Tsau!

Nyt ei onneksi väsytä enää niin paljon. Nukuin kemiallisesti avustettuna 9 tuntia, joten ensi yöstä tulee jo psykologisestikin helpompi. Jihuuuu. Ja nyt olen uskomattoman lähellä sitä, mitä olen odottanut 7 kuukautta lähes päivittäin eli lähtöä Saksaan. Heinäkuussa, vissiin 3 päivää reissusta palattuani, varasin jo yhdet lennot lokakuulle. Ne piti jättää silloin käyttämättä, koska Kaikki oli avoinna ja piti säästää rahaa. Noh, nyt on edelleen kaikki avoinna, mutta tällä reissulla pyritään saamaan avoimet asiat edes jonkilaiseen järjestykseen. Huomenna on siis haastattelu kirkolla. Uskomatonta. En voi edes tajuta, että olen huomenna lähdössä reissuun, saati sitten, että yksi unelmani voi ehkä huomenna jopa toteutua. Jos siis kirkolle vapaaehtoistyöntekijäksi pääsisin. Huoh, huimaa pelkkä ajatuskin. Olen halunnut sinne niin pitkään, mutta tuntuu uskomattomalta, että asiat vihdoin järjestyisivätkin ja kaikesta tulisi oikeasti totta. Noh, sitä olen nyt jauhanut täälläkin jo monta kertaa eli ei siitä sen enempää.

Äsken tein check-innin (piti tietenkin päivittää FB) ja eilen tulostelin karttoja mm. keikkapaikalle ja Tutankhamon-näyttelyn hoodeille. Äsken myös laitoin vielä Hampuriin postia, koska vuokraisäntä ei vastannut eilen tekstariin. Homma on kuulema kunnossa ja jos vuokraisäntä ei vastaa mailiinkaan, niin hänellä on samassa osoitteessa herkkukauppa, josta saamme avaimet IHANAAN kolmioon (ainakin kuvan perusteella). Odotan Niin paljon, että haastattelu on ohi, käydään kaupassa, päästään kämpille ja aukaistaan kaljat ja aletaan tälläytyä keikkaa varten. Viiteen päivään ei ole sitten hoppu minnekään eikä tarvitse herätä aikaisin. Ihanaa. Dönereistä ei valitettavasti nyt voi kauheasti hehkuttaa, koska ne eivät ole niin hyviä kuin Berliinissä, mutta hyvällä tsägällä löytää lähes yhtä hyviä. NAM. Ja Pennymarktista luonnollisesti minisalamia ja ehkä sitä pinkkiä kuohariakin hieman . Enkä voi tajuta, että huomenna saatan törmätä vaikka kadulla viime kesän hampurituttuihin. Ei kestä hermo edes ajatella. Noh, se siitä päivittelystä. Huomenna kaikki on totta (mikäli Pendolino ei laukea totaalisesti, ei myöhästytä lentokoneesta, kone ei tipu maahan jne.). 

Zooskimiehen kanssa sunnuntaina laiteltiin viestiä tai itseasiassa Hän kirjoitti tuolloin, että olisi mukava "höpötellä" joku toinenkin ilta. Tuolloin vastasin, että det passar bra. Eilen sitten katselin hänen kuvaansa ja mietin, että no eihän tästä mitään tulisi kuitenkaan ja etsin hänestä kaikkia mahdollisia vikoja (toimin hyvin Tough Loven oppien vastaisesti). Sitten tein taas FB- tutkimusta ja katsoin hänen fanituksenkohteensa eli siis missä kaikissa ryhmissä hän on. Lähes kaikki niistä (ja niitä oli paljon, yli 300) sopivat myös meikäläiseen ja oikein huvitti. Joten tartuin pässiä sarvista, kun ei sieltä päin alkanut kuulua mitään. Laitoin hänelle Fingerpori-stripin ja sanoin, että mentävä ajoissa nukkumaan, kun yöunet jäivät edellisyönä väliin. Ei mennyt viittäkään minuuttia, kun vastaus jo napotti Inboxissa. Oli kuulema sama vaiva ja diggaili myös stripistä. Että semmoista, nyt on sitten hänen vuoronsa lähestyä, jos kerta meinaa. On tämä touhua. Aikuiset ihmiset jossain netissä pörrää. Ja toiselle voi kertoa Ihan mitä tahansa valheita. Noh, se on ehkä kuitenkin loppupeleissä kertojan häviö. Mutta voi kuvitella millaisia pettymyksiä myös nettituttujen kautta voi saada. Ihmiset ihastuvat haavekuviin ja tarinoihin, mutta todellisuus on sitten ihan toista. Onneksi itsellä odotukset ovat 0%. Ehkä joitakin on netissä onnistanutkin - nykyään jopa hyvinkin monia - mutta itse olen  kyllä Hyvin skeptinen. Tosin usko on aika matalalla löytää Mistään Ketään , mutta ompahan jotakin viihdykettä elämään.

Ja voi elämänkevät tuota LUMISADETTA. Ihan Järkyttävästi sitä taas tulee. Viimeksi joskus 1980-luvulla on ollut näin paljon lunta. Kohta lähden ostamaan junalippuja ja huomenaamuna klo 5.30 pitäisi jo Pendolinossa töröttää. Sehän se on luotettavin matkustusväline näin extremekeleissä. Can't wait.

Mutta oikein jo jännittää, että mitähän sitä seuraavan kerran tänne kirjoitan. Toivon niiiiiiiiiin paljon, että voisin kirjoittaa, että asiat ovat järjestyneet ja meillä on ollut tosi hauskaa  .